Rivaripihan voimavärit

Pitkän talven jälkeen sitä kaipaa VÄRIÄ! Instagram-tiliäni selaillessa ei liene epäselvää, mitä sävyä Rivaripihalla tunnustetaan. Violetit, liilat, fuksiat, vaaleanpunaiset; siis kylmät sinipunaiset sävyt miellyttävät kovasti silmääni.

Blogissa jo aikaisemmin vieraillut fuksianpunainen palloesikko (Primula denticulata ’Rubra’) on viimeinkin saavuttanut liki täyden loistonsa. Palloesikon leikkisä ulkomuoto ja vieno tuoksu kuiskivat kulman takana olevan kesän läheisyydestä. Nämä kun saisi viihtymään terassipenkissä!

 

Myös mesimarja (Rubus arcticus) on aloittanut kukintansa – voimavärillä, kuinkas muuten. Mesimarjan toivoisin leviävän laajemmaksi kasvustoksi pihan perälle, jolloin unelmani napostelupuutarhasta olisi taas askeleen lähempänä.

 

Rivaripihalta löytyy useammastakin kohtaa kevätkaihonkukkaa (Omphalodes verna), joka saisi kernaasti levitä laajemmallekin. Kevätkaihonkukka on siitä kiitollinen kevätkukkija, että se ei juuri puutarhurin perään huhuile, vaan vuodesta toiseen nousee uskollisesti ilahduttamaan talven nuuduttamia. Sen lehdistö muuten säilyy kauniina pitkälle syksyyn.

 

Ja ne ihanat sinivuokot (Hepatica nobilis)! Violettiin taittavat siniset jalokivet ovat kauniita värittäessään rusehtavaa metsänpohjaa.

Mitä väriä sinä suosit puutarhassasi?

 

 

 

Pieni palloesikko kukassa

Muistatteko vielä ne tähdenmuotoiset palloesikon lehdykät, joista iloitsin kuun alussa. No nyt se kaunokainen on kukassa!

Istuttamistani neljästä taimesta kolme näyttäisi selvinneen talven yli. Toistaiseksi tämä ainokainen ilahduttaa minua kukkimalla, mutta kunhan ilmat lämpenevät, niin varmaan ne muutkin innostuvat.

Palloesikko on kyllä kaunis. Mahtuisikohan tuohon penkkiin vielä pari valkoista yksilöä?

Palloesikko ruukussa

Rivaripihalla on värjötelty varsin kosteissa ja viileissä tunnelmissa. Useampia päiviä kestänyt sade oli kyllä ihan paikallaan, ei siinä. Nyt vain saisi tulla lämpimämpää, jotta pihalla pärjäisi muullakin varustuksella kuin untuvatakilla.

Käväisin jokin aika sitten lähikylässä sijaitsevassa taimimyymälässä. Ostin korallikanukan (Cornus alba ’Siberian pearls’) ja nietospensaan (Deutzia gracilis ’Yuki Cherry Blossom’) lisäsi pari palloesikkoa (Primula denticulata) ja kaunokaista (Bellis perennis), jotka tökkäsin hajoamispisteessä olevaan vesihyasinttiruukkuun.

Ruukkuistutuksesta tuli ihan hauska, kun asettelin kasvien juurelle vielä tuollaisia pehmeämuotoisia koristekiviä. Palloesikot muuten tuoksuvat vienosti.

Tuoksun houkuttelemana lehahti paikalle myös sitruunaperhonen. Hää ei malttanut odotella ruukkuistutuksen valmistumista, vaan paineli mesiapajille muovipussin sisään aina kun silmä vältti.

 

 

Terassipenkin palloesikko

Puutarhassa touhutessa toisinaan tuskastuu siihen, miten hitaasti joidenkin kasvien kohdalla kevät ja kasvu etenee. Olen ottanut tavakseni valokuvata tiettyjä kasveja suht useasti, jotta voin todentaa itselleni, että kasvua totta vie tapahtuu.

Nakkelin kuusi palloesikon (Primula denticulata ’Rubra’) tainta terassipenkkiin viime kesän alennusmyynneistä. Esikot olivat hyvässä lehdessä pitkälle syksyyn ja aavistelin, että nämä kasvit tulen vielä näkemään uudestaan.

Palloesikko ’Rubra’ 16.3.2016.

Tältä palloesikon taimivauva näytti, kun lumi oli liki kokonaan sulanut terassipenkistä pois.

Palloesikko ’Rubra’ 31.3.2016.

Pari viikkoa myöhemmin samaisessa taimessa on näkyvissä jo kukkamykerö.

Palloesikko ’Rubra’ 05.04.2016.

Tänään, vajaa viikko myöhemmin otetussa valokuvassa, sarjakukinnosta voi jo selkeästi erottaa yksittäiset kukka-aiheet. Jännä myöhemmin nähdä, millainen kukinto kasviin tulee!

Palloesikon lisäksi pihamaalta löytyy naapurin vanhalta leidiltä saatua kevätesikkoa (Primula veris), joka on kuulemma luonnonvaraisena kasvanut tällä tontilla aina talomme rakentamisesta saakka. Haaveilen myös fuksianpunaisesta japaninesikosta (Primula japonica), joka passaisi mainiosti metsäpihan puolivarjoisiin nurkkauksiin esimerkiksi puistolemmikin (Myosotis sylvatica) kaveriksi.