Aikaiset kevätkukkijat: TOP 5

Kovin harmaata ja koleaa pitää edelleen. Päätin taittaa päivän ankeutta listaamalla kevään 2016 suosikkikukkijat, joita Rivaripihalta löytyy.

5. sija Tuoksuorvokki (Viola odorata)

Viidettä sijaa pitää Rivaripihan sammaloituneella nurmikolla vapaasti leviävä tuoksuorvokki. Näistä nauttiakseen täytyy pudottautua polvilleen sammalikkoon, mutta tuoksuorvokin herkkyys ja vieno tuoksu ovat polvien kuraamisen arvoista. Tuoksuorvokki leviää sekä rönsyillään että muurahaisavusteisesti. Näitä kaunokaisia soisin Rivaripihalle paljon nykyistä enemmän.

4. sija Puistolumikello (Galanthus nivalis)

Neljännelle sijalle pääsee puistolumikello, joka oli Rivaripihan kevään 2016 kaikkein ensimmäinen kukkija. Lumikelloja on vielä harmillisen vähän, joten ajattelin avittaa tilannetta ostamalla syksyllä pussillisen tai pari tähtilumikellon (Galanthus elwesii) sipuleita. Pidän kovasti siitä, miten lumikellojen vaaleus ikään kuin kirkastaa ympäröivät alueet.

3. sija Kirjokevättähti (Scilla forbesii)

Kolmannen sijan saavutti kirjokevättähti. Terassipenkistä löytyy normaalimuodon lisäksi isokasvuisempia ’Blue Giant’ ja ’Pink Giant’ -lajikkeita. Kirjokevättähdillä saa helposti loihdttua pastellisen hattarapilven haluamalleen alueelle. Mikä parasta, kirjokevättähti jaksaa kukkia kauan ja viihtyy pitkään jopa leikkokukkana.

2. sija Sahramit (Crocus)

Hopeasijalle päätyivät sahramit eli krookukset. Metsäpuutarhassamme violettisävyisten krookusten kukinta oli harmillisen lyhyt mutta sitäkin intensiivisempi. Sen sijaan etupihallamme, joka on huomattavasti varjoisampi, krookuksia kukkii edelleen. Suunnitelmissani on valita hieman eri aikoihin nousevia ja kukkivia krookuksia tulevan syksyn sipuliostoksilla, jotta näiden keväisten auringonpurkausten loistosta saisi nauttia mahdollisimman pitkään. Mielestäni myös krookusten lehdet ovat upean koristeelliset.

1. sija Sinivuokko (Hepatica nobilis)

Rivaripihan kevään kuningattareksi kruunataan sinivuokko. Tällä pihalla sinivuokkoja arvostetaan niin paljon, että niitä ei kerätä maljakkoon, vaan annetaan rauhassa muodostaa pähkylöitä runsaan leviämisen toivossa. Haaveissani olisi saada aniliininpunainen sinivuokko viihtymään tässä puutarhassa. Naapurilla näyttää olevan myös valkoista sinivuokkoa. Kenties se muurahaisavusteisesti päätyy myös Rivaripihalle.

Mitkä ovat sinun kevätkukkijasuosikkejasi?

 

 

Advertisement

Pastellipenkki

Aurinko ja +14 astetta ovat muuttaneet terassipenkin hattaraiseksi kevättähtimereksi. Tuosta penkistä löytyy useampi kymmen kevättähden (Scilla forbesii) sipulia, jotka nyt kilvan availevat nuppujaan. Terassipenkistä löytyy kevättähtiä vaaleansinisinä, vaaleanpunaisina ja lilansävyisinä, jotka kenties vaalenevat vanhetessaan. Vaikka nuo avonaiset kevättähdetkin ovat kauniita, pidän niistä kenties enemmän nupullisina, sillä nuppujen värit ovat syvemmät kuin avonaisen kukan. Ihania ovat, kaikki tyynni.

Kukkapenkin suunnittelua

Olen viime päivät istunut jälkikasvuni mielestä ”älyttömän kauan” terassilla ja tuijotellut sen vieressä olevaa kukkapenkkiä, jota kutsun terassipenkiksi. Penkki on aikas iso ja koska sitä reunustaa naapurin tonttia vasten suurehko kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus), on sen takareunaan aika mahdoton ulottua. Haaveilen penkistä, jossa keväällä hehkuisivat sipulikukat ja johon kesän myötä kasvaa tuoreeseen kangasmetsään hyvin sointuvia perennoja.

Penkissä on tällä hetkellä sikin sokin krookusta, kevättähteä, hyasintteja ja idänsinililjaa. Lisäksi penkistä puskee piippoja, joiden oletan olevan jonkin sortin narsisseja. Muistaakseni nakkelin penkkiin yhden läntin helmihyasintteja, mutta näitä en ole vielä tunnistanut.

Penkin perusajatuksena olisi, että siinä saa olla väriä, mutta ns. eksoottisen näköisiä kasveja haluaisin tällä metsäisellä pihallamme karttaa. Lisäksi tykkäisin kovasti, jos penkki ei näin kevätaikaan olisi mulloksella, vaan siinä kasvaisi mahdollisesti jotain ikivihreää maanpeitekasvia. Tontilta suikertaa jonkin verran pikkutalviota (Vinca minor ’Atropurpurea’), jota ajattelin yrittää lisätä myös terassipenkkiin.

Sellaista pohdiskelin, että alkusyksystä kuopsuttelen penkin krookukset toisaalle, mutta nuo muut pikkusipulit saisivat jäädä, mitä nyt ehkä uudelleenryhmittelen ne narskut ja hyasintit. Mutta mitä perennaksi? Terassipenkki on siitä haasteellinen, että kiiltotuhkapensas varjostaa noin puolta penkistä kesällä, mutta sen etuala saattaa hyvänä kesänä olla jopa paahteinen.

Tällä hetkellä penkin perukoilla kasvaa muutama sinivuokkovauva ja niille suon kasvurauhan. Lähes lumettoman pakkasjakson selätti havusuojan alla myös sinivaleunikko (Meconopsis betonicifolia). En todellakaan tohdi tonkia sitä toisaalle, sillä se on ihan kohtalaisessa kasvussa. Joten mitäs perennaa näille kaveriksi?

Penkissä saattaisi viihtyä särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis), jonka vaaleanpunaisesta muodosta pidän kovasti. Lisäksi olin ajatellut penkin varjoisiin kohtiin esimerkiksi kotkansiipeä (Matteuccia struthiopteris) tai jotain muuta saniaista, joka varmaankin näyttäisi kauniilta särkyneensydämen kanssa. Saniaisia muuten löytyy tältä tontilta ihan luonnostaankin, mutta ovat sellaisia varsin matalakasvuisia.

Särkyneensydämen alla saattaisi joku sinikukkainen perenna näyttää todella kivalta. Kevätkaihonkukkaa (Omphalodes verna) pihalta löytyy, samoin jonkun sortin lemmikkiä. Kurjenpolvesta kait löytyy jokin sinikukkainen muoto?

Laittakaas te viisaammat hieman ehdotuksia penkin perennoiksi! Penkkiä ympäröivä maasto on tosiaan tuollaista, kuin yllä olevasta kuvasta näkyy. Mustikkaa, pikkutalviota sekä valkokukkaista syreeniä on ihan liki, kauempana siintää naapurin iso kuusi ja meidän pihan suuri mänty hallitsee näkymiä erityisesti terassilla istuskellessa.

Puutarhassa tapahtuu

Uijui! Heti kun aurinko jaksaa suoda säteitään, alkaa puutarhassa tapahtua. Tänään pihamaan krookuksissa kävi kova hyörinä, kun joukko kimalaisia piehtaroi medessä ja siitepölyssä. Aikamoinen pärinä sieltä kukista välillä kuului. Krookukset ovat todella kauniita avautuessaan auringonvalossa. Näitä soisin pihamaalle vielä monia kymmeniä lisää.

Terassipenkissä vilkkuu myös jotain lilaa ja pinkkiä. Noviisi kun näissä hommissa olen, en tietenkään syksyllä älynnyt pitää kirjaa, mitä pikkusipuleita penkkeihin oikein ladoin. Veikkaan, että nämä saattavat olla kevättähteä (Chionodoxa luciliae) Multasormesta hankituista värilajitelmapakkauksista.

Moni on jo julkaissut kuvia idänsinililjoista (Scilla siberica), mutta omasta puutarhasta en ole niitä aikaisemmin tunnistanut. Nuo pulleat nuput lienevät idänsinililjaa, eikös? Niitä oli jonkun verran tällä tontilla ennestään ja Multasormen värilajitelmapakkauksista niitä tuli vielä useampi kymmenen lisää. Scillamereen tästä on kyllä vielä matkaa.

Laatikkoviljelmilläkin näyttää tapahtuvan: ensimmäiset raparperit pullistelevat mullan alta. Taidan kokeilla Kasvihormonin blogista löytämääni kikkaa kasvattaa raparperia mustan pöntön alla. Alunperin laatikossa oli kaksi raparperia, mutta ainakaan toista kasvia en tänään sieltä bongannut. Onkohan talvi vienyt sen mennessään?

Nyt on niin ihanaa aikaa seurata muidenkin puutarhatapahtumia. Instagramista olen seuraillut monien puutarhureiden kevään etenemistä. Joillakin on jo sinivuokot ja kevätkaihonkukat ihan kukassa! Niitä odotellessa.