
Kohta näitä taas saa! Sinivuokot (Hepatica nobilis) kuuluvat metsäpihani ikisuosikkeihin.
En ikinä arvannut, että minusta tulisi puutarhaihminen. Olen näet niitä tyyppejä, jotka juottavat kaktuksensa tukehduksiin ja onnistuvat saamaan anopinhampaankin hengiltä. Jostain joskus luin, että jos anopinhampaan kasvattaminen ei onnaa, kannattaa harkita toista harrastusta. Edellä kuvaillut eväät ovat siis varsin köykäiset puutarhanhoitoon. Vaan onnistuu se puutarhaintoilu heikommillakin lahjoilla, kasveista kun hurmaantuu ilman sitä kuuluisaa multasormeakin.
Vuosi sitten sain ensimmäisen maatilkun, jota hoivata ja hoitaa. Pieni rivaripiha on niin suunnattoman ilon kuin myös pienten pettymystenkin lähde. Nyt on alkamassa toinen puutarhavuoteni ja ajattelin kirjoitella edesottamuksiani muistiin, osin itselleni, osin ehkä tutustuakseni muihin puutarhan ystäviin.
Tervetuloa Rivaripihalle!