Neljä syytä miksi jokaisella pitäisi olla mustikkaa puutarhassaan

Yllättävää kyllä, mustikka (Vaccinum myrtillus) on edelleen varsin aliarvostettu puutarhakasvi. Pensasmustikoiden myötä sitä löytyy useammista puutarhoista kuin ennen, mutta esimerkiksi vadelma ja mansikka kiilaavat vielä kirkkaasti mustikan ohi puutarhojen halutuimmissa marjalajikkeissa. Omassa mustikkatyypin pihassani olen huomannut, että mustikka on sangen kaunis marjakasvi. Listaan tähän neljä syytä, miksi jokaisella tulisi olla edes pieni mätäs mustikkaa omassa puutarhassaan.

Kevät

Toukokuun alussa Rivaripihan vehreyden takasi mustikka. Vaaleanvihreät lehdet suorastaan loistivat kevätauringon kirkkaudessa. Lisäksi mustikka on kaikessa herkkyydessään varsin kaunis kukkija. Vaaleanpunaiset, lyhtyä muistuttavat kukinnot houkuttelivat paikalle erilaisia pörrinkäisiä ja luulen, että juuri pihamme laajoilla mustikkamättäillä on vaikutusta siihen, miten paljon pihallamme pörrää erilaisia pölyttäjiä.

Kesä

Ensimmäiset piirakkamarjat poimittiin Rivaripihalta heti juhannuksen jälkeen. Marjoja on pihaltamme riittänyt ihan näihin päiviin asti: Viimeksi eilen tyttäreni poimi keskikokoisen pakastinrasiallisen täyteen mustikkaa, jonka laitoimme smoothieaineksiksi. Marjasato onkin mitä oivallisin syy hoivata mustikkaa puutarhassaan.

Meidän mustikkamme ovat ihan näitä perinteisiä luonnonmarjoja, joten aina välillä äiti-ihmisen harmiksi jälkikasvun vaatteet saavat mustikkapesun osakseen. Pensasmustikoissa ei tätä ongelmaa olisi, mutta onhan se nyt aika hienoa, että pihassa viihtyy luonnonmarjoja yllin kyllin sekä meidän pihaa asuttavien ihmisten että myös lintujen iloksi.

Syksy

Ilmojen viiletessä pihamme kenttäkerros puhkeaa ruskaan. Mustikan värihehku on todella kaunis, täynnä punaisen, violetin ja vihreän eri sävyjä. Luulin ennen, että syksyn väriloisto tehdään kukilla, mutta olen todennut, että täällä Rivaripihalla mustikkamättäät antavat loistavan taustan ja hehkuvan rakenteen erilaisille syysperennoille ja ruukkuistutuksille.

Talvi

Puhelinräpsy on huono, mutta tämä oli ainoa talvikuva, jonka koneeltani Rivaripihasta löysin. Viime talvena yllätyin siitä, miten vihreältä pihamme näytti keskellä talveakin. Kiitos tästä kuuluu vähälumiselle talvelle ja ainavihannille mustikanvarvuille. Ainakin minulla lunta vasten kuultava vihreys antaa toivon kasvukaudesta ajankohtana, joka ei todellakaan kuulu suosikkeihini.

Mitä marjakasveja sinun puutarhastasi löytyy?

Advertisement

Ihana sipulisyksy!

Mistä tunnistaa puutarhanoviisin? Siitä, että kukkasipulien istuttaminen ei pänni lainkaan, vaan hymysuin ja hyräillen olen taputellut multiin kaikki muut paitsi tulput. Toki iltaisin jomottava selkä ja hoosiannaa huutavat reidet tiedottavat, että puutarhahommissa on kykitty, mutta suhtaudun tähänkin tervetulleena hyötyliikuntapiikkinä, niin vähän muuten kuntoilen hikipäissäni.

Näin viime yönä unta siitä, että narsissit ja osa tulppaaneista lähti huimaan kasvuun joulukuussa. Hieman huvitti aamutuimaan, miten puutarhamietteet valtaavat jo yöunetkin. Pelko on kuitenkin täysin aiheellinen näillä leveyksillä. Viime joulukuussa tête à tête -narsissit, helmihyasintit ja ukkolaukat alkoivat täyttä höökää puskea piippojaan pintaan. Ukkolaukat selvisivät joulukuun lämpöaallosta ja tammikuun paukkupakkasista, mutta narskuille ja helmihyasinteille kävi haljusti. Tête à tête -narsisseja ei näkynyt yhtäkään ja vain muutama helmihyasintti innostui kukkimaan toukokuulla. Muut helmikset olivat jotenkin epämuodostuneita tai eivät nousseet lainkaan.

Nyt on kuitenkin piiloteltu maan poveen sen verran monta lupausta kevään ja alkukesän kukinnasta, että joidenkin on pakko onnistua. Näillä tantereilla ei ilmeisesti myyrätkään viihdy, joten käytännössä ainoan haasteen sipuleille asettaa säätila. Toivotaan, että kukin meistä puutarhahörhöistä saa nauttia varhaisesta kasvuunlähdöstä ja keväisestä värikylvystä ennen kuin perennat ottavat vallan.

Herkkuja viime keväältä: Crocus chrysanthus ’Cream Beauty’.

Vaikka kaikki sipulikukat tuntuvat talven ankeuden jälkeen todellisilta aarteilta, ehkä eniten odotan niiden lajikkeiden kasvua, joiden pitäisi viihtyessään asettua puutarhaan ja lisääntyä sivusipulien ja siementen voimin. Tällä hetkellä minua kiinnostaa, viihtyvätkö englanninsinililjat (Hyacinthoides non-scripta), tähtilumikellot (Galanthus elwesii) ja persiansinililjat (Scilla mischtschenkoana) täällä Rivaripihalla.

Minkä sipulikukan loistoa odotat ensi keväänä eniten?

Save

Rivaripihan säästövinkit puutarhaan

Kotipuutarha-lehdessä (9/2016) jaettiin 53 vinkkiä sentinvenyttäjän puutarhapuuhiin. Täällä Rivaripihallakin säästäväisyys puutarha-asioissa on sen verran tuttua, että ajattelin jakaa kanssanne viisi tomeraa säästövinkkiä, joita olen hyödyntänyt puutarhassani.

Kasvata siemenestä, lisää pistokkaista

Siemenkasvatus on varsin huokea keino lisätä puutarhan lajikevalikoimaa. Mitä ihanimipien yksivuotisten, kaksivuotisten ja perennojen siemeniä monipuolisine idätys- ja kasvatusohjeineen on saatavana useilta kotimaisilta tarjoajilta. Mihinkään mittaviin esikasvatuspuuhiin en ole ryhtynyt, vaan enemmänkin siemenkylvöni ovat muistuttaneet throw & grow -meininkiä.

Puistolemmikkien (Myosotis sylvatica) herkkää hehkua – siemenkylvöistä tietenkin.

Pistokaslisäyksessä olen vielä kovin noviisi, mutta ainakin erilaiset maksaruohot, pelargonit, pikkutalviot ja vironmuratti eivät ole vaatineet sen kummempaa osaamista. Olen saanut lisättyä näitä kasveja puutarhassani vain tökkäämällä pistokkaat multaan ja pitämällä mullan kosteana.

Kierrätä puutarhajäte

Myönnän, olen hieman ihastunut taloyhtiömme hankkimaan oksasilppuriin. Tehokas mutta hiljainen kone tekee oksajätteestä hetkessä kaunista haketta, jota olen käyttänyt puiden ja pensaiden alustojen kattamiseen. Oksahakkeen myötä minun ei ole tarvinnut ostaa lisää kuorikatetta, joten säästöä tämäkin. Jos omat oksavarantoni hupenevat, haen mieluusti naapureilta ylimääräiset oksat hyötykäyttöön.

Pihlajan viottuneet oksat pääsivät pensaiden ja puiden juuristolle hakkeen muodossa.

Kyhäsin suurista lavakauluksista pihan perälle pari viherkompostia, jonne kerään kaiken puutarhasta tulevan kasvijätteen. Kevättalkoiden jäännökset maatuivat kesän aikana raakakompostiksi, jonka siirsin toiseen kompostiin jälkikypsymään. Haaveissani on, että olisin jossakin vaiheessa omavarainen kompostimullan suhteen. Ehkäpä investointi lämpökompostoriin olisi avuksi tämän haaveen toteutumisessa.

Keittiötarpeet hyötykäyttöön

Koska minulla ei vielä ole lämpökompostoria, en voi hyödyntää biojätettä siinä määrin kuin haluaisin. Kerään kuitenkin talteen kahvinpurut ja kananmunan kuoret. Kahvinpuruja ripsottelen ahkeraan happamaan maahamme ja olen huomannut, että esimerkiksi hortensiat, pikkutalvio ja mustikat nauttivat tästä miedosta happoannoksesta. Pestyt kananmunan kuoret taas murskaan hienoksi ja käytän kuorimurskan kalkista pitävien kasvien hoivaamiseen.

Satsaa säästöpakkauksiin

Kotimaan markkinoilla myytävät kukkasipulien säästöpakkaukset ovat aika pieniä. Ostin Hollannista esimerkiksi krookuksen ja helmililjojen säästöpakkaukset, joissa sipuleita on kolminumeroinen määrä, mutta hintaa pakkauksella oli saman verran kuin Suomessa myytävällä ”suurpakkauksella”, jossa on lajikkeesta riippuen 20-50 sipulia. Kun kukkasipulitilauksen tekee vielä kimpassa, saa suurpakkauksilla aikaan hyvän säästön (olettaen, että pitää kukkaron nyörit supussa täällä kotimaassa) ja kauniin kukkaloiston.

Sipuli siellä, sipuli täällä – suurpakkauksilla säästöä ja huimaa väriloistoa.

Verkostoidu muiden puutarhaintoilijoiden kanssa

Toiset puutarhahörhöt ovat paitsi mitä mainiointa juttuseuraa myös keino laajentaa puutarhan kasvivalikoimaa. Hyödynnä tilaisuudet siemen- ja taimivaihtoihin, kierrätä mahdolliset virhehankinnat ja adoptoi toisten ylimääräiset siementaimet, jakopalat ja pistokkaat. Meillä Suomessakin puutarhaintoilijat voisivat aktivoitua erilaisten vihervaihtareiden merkeissä. Esimerkiksi kirjemerkillä saa jo mukavan määrän siemeniä lähetettyä somemaailmassa tavatulle puutarhaystävälle.

Aurankukka (Agrostemma githago) matkasi luokseni siemenvaihdon kautta.

Olisiko sinulla jakaa jokin hyväksi havaittu säästövinkki muille puutarhan ystäville?

Puutarhailun kustannuksista

Kaikki puutarhahörhöt tietävät, että niin taimistoilla, messuilla kuin kukkasipuliostoksillakin voi niin sanotusti lähteä puutarhahanskasta. Apurahatutkijana ja satunnaisia koulutuskeikkoja tekevänä minulla ei harmikseni ole varaa satsata puutarhan kasviostoksiin lähellekään sellaisia summia, joita tiedän kanssapuutarhurieni kuluttavan. Olen joutunut käymään syvälliset keskustelut itseni kanssa siitä, että jos ja kun puutarhaan investoidaan, niin missä määrin ja mihin rahaa voi puutarhaan laittaa.

Rivaripiha vapun valossa 2016.

Taloyhtiössämme on onnekseni erinomaisesti varusteltu varasto, johon on ostettu asukkaiden yhteiskäyttöön todella laadukkaita puutarhan hoitoon liittyviä työkaluja. Meiltä löytyy vimpan päälle kaikki oksasaksista kanttausrautaan ja talikoista erilaisiin leikkureihin. Ehdotuksestani taloyhtiö investoi myös tehokkaaseen mutta hiljaiseen oksasilppuriin sekä kevyeen työnnettävään ruohonleikkuriin, joka kerää leikkuujätteet talteen (komposti kiittää). Taloyhtiö ostaa vuosittain satsit kevätlannoitetta, kalkkia ja syyslannoitetta, joita saa kiikata omaan puutarhaansa. On todellinen puutarhaihmisen unelma asua tällaisessa taloyhtiössä!

Rivaripiha kesäkuun alussa 2016. Väri on muuttunut ruskeasta vihreäksi.

Säästän siis puutarhan hoitoon liittyvien työkalujen kustannuksissa, joten rahamääräisesti suurimmat investoinnit menevät puutarhan rakenteisiin. Puutarhaamme on ensimmäisenä kesänä kärrätty jumalattomat määrät kompostimultaa, kuorikatetta ja koristekiviä. Ensimmäisenä kesänä ostettiin myös uudet terassikalusteet ja kaasugrilli, tekohengitettiin vanhaa lautaterassia ja rakennettiin pieni laatikkopuutarha. Tänä kesänä on pykätty leikkimökkiä/talvivarastoa omalle pikkupihalle. Olen myös satsannut kauniisiin terrakottaruukkuihin, jotka tuovat ryhtiä kasvukauden ruukkuistutuksiin.

Suunnitelmissa on pengerryksen toteutus, johon varmasti tulee uppoamaan satanen jos kuudeskin.Samoin terassi pitää jossakin vaiheessa peruskorjata ja oma lämpökompostori olisi huima juttu. Havittelen myös ilmavasta pergolasta tuohon terassin ylle, mutta nämä kaikki suunnitelmat menevät sellaisella viiden vuoden aikajanalla. Toki myös seinänaapureilla on sanansa sanottavana esimerkiksi pergolasta, joka saattaa hieman varjostaa vanhan leidin raja-aidan viereistä perennapenkkiä.

Suunnitelmissa on lisätä enemmän väriä mm. sipulikasvein ja perennoin.

Olen sopinut itseni kanssa, että kasviostoksilla pidetään järki hollilla. Vaikka valmiiden taimien ostaminen olisi niin paljon helpompaa ja puutarha näyttäisi valmiimmalta nopeammin, kasvatan pääsääntöisesti monet kasveista siemenestä. Olen lisäksi ollut erittäin onnekas, kun olen saanut jakopaloja, pistokkaita ja siementaimia erilaisista kasveista ja marjapensaista äidiltäni, naapureiltani ja puutarhaystäviltäni. Joka syksy ostan kukkasipulit kevään kukkaloistoa siivittämään ja keväisin investoin jokusiin ruukkukukkiin.

Entäpä te, hyvät lukijat: Mikä teidän puutarhassanne on se suurin rahareikä?

 

Syksyn kukkasipulisavotta

Kevään ja alkukesän kukkaloisto varmistetaan kukkasipuli-istutuksilla. Tilasin omat kukkasipulini kimppatilauksena äitini kanssa Hollannista. Herkempiä saattaa järkyttää sipulitilaukseni volyymi. DHL:n pitäisi kiikata 1300 sipulia kotiovelle tämän viikon aikana. Järkytystä kenties hieman lievittää se, että suurin osa kukkasipuleista on ns. pikkusipuleita: krookuksia, lumikelloja, englanninsinililjaa, idänsinililjaa, persiansinililjaa ja kesälumipisaraa.

Kerrottukukkaisia tulppaaneja hankin jokusia lajikkeita. ’Royal Acresista’ ja ’Black Herosta’ suunnittelin väriparia pionipenkin läheisyyteen (pahoittelen, osa kuvista on Pinterestin gallerioista, ensi keväänä takuulla vain omia kuvia).

’Copper Imagesta’ näin uskomattoman kauniita kuvia Instagramissa ja ajattelin kokeilla niitä tuohon sisäänkäynnin nurmialueelle suviruusua ympäröimään.

Tulipa ’Copper Image’

Takapihan metsäiselle alueelle ajattelin istutella kotkansiipien ja metsäalvejuurten sekaan väriyhdistelmän, joka koostuu ’Queen of Nightista’, ’Light and Dreamystä’ ja ’Yellow Purissimasta’.

Tulipa ’Light and Dreamy’

 

Narsisseista tilasin metsäpuutarhaan kauniisti sopivia, luonnonmukaisilta näyttäviä lajikkeita. ’Thaliaa’ sumputan kuorikatteella päällystetyn polun viereen mustikanvarpujen seuraksi, vaaleankeltainen ’Hawera’ puolestaan saa hehkua hiilenmustan leikkimökin kupeessa.

Liiriaa eli vuorililjaa (Ixiolirion tataricum) minulta jo löytyykin, mutta tilasin tätä sinistä kaunokaista lisää erityisesti pitkän kukinta-aikansa vuoksi. Liiria yhdistyy nätisti hyasintteihin, joiden toivon uusivan kukintansa ensi keväänä (hyasintteja en muuten tilannutkaan, öy nöy) ja rusolaukkaan (Allium roseum ’Grandiflorum’).

Allium roseum

Eli kohta pitäisi lykätä liki 1300 sipulia multiin. Jostain syystä urakka ei vielä tunnu mahdottomuudelta, vaan ihan mukavalta ensi kevään ilonlähteiden synnyttelyltä. Ajattelin myös porrastella sipulien istutusta siten, että herkemmät lajikkeet peittelen maaemon huomiin tulevana viikonloppuna, laukat syyskuun loppupuolella ja tulppaanit vasta maan pysyvästi viilennyttyä.

Mitäs teidän kanssapuutarhurien kukkasipuliostoksista tänä vuonna löytyy? Entäpä kukkasipulisavotta: Ihana ilo vaiko karsea koettelemus?