Rivaripiha on täällä blogin puolella elänyt hiljaiseloa, vaikka Instagramista käy ilmi, että puutarhatauolla ei olla oltu. Olen pitänyt kirjoittamisesta taukoa ihan siitä syystä, että luen ja kirjoitan työkseni. Vuonna 2019 väittelin filosofian tohtoriksi ja tuona samana vuonna työllistyin tutkimushankkeeseen, joka on imaissut mukaansa. Koska päivät ovat kuluneet koneella, ei vapaa-ajalla ole juurikaan ollut haluja istua läppäri sylissä naputtelemassa.
Rivaripiha henkii edelleen luonnonmukaisuutta. Teen paljon siemenkylvöjä ja nautin kukkapenkkien niittymäisestä runsaudesta, jossa vuodenaikojen vaihtelu saa näkyä. Olen hylännyt ajatukset säntillisistä puutarhapenkeistä ja panostan istutusten suunnittelussa ilmavuuteen ja leppeisiin muistoihin lapsuuden värikkäistä heinikoista.
Tietoiset monimuotoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat lisänneet erilaisten öttiäisten sekä kaksi- ja nelijalkaisten määrää pihassamme. Suurin saavutus lienee siilin talvehtiminen pihamme reunalla, juuri siellä paikassa mihin kasasin lahopuuta, heinänkorsia, syksyn lehtiä ja sammalta kekokokoelmaksi. Oravat, metsähiiret ja erilaiset siivekkäät ovat puutarhamme vakiovieraita.
Vuonna 2020 teimme suuren ratkaisun ja ostimme oman talon 5000 neliön puutarhatontilla naapurikunnasta. Emme kuitenkaan ole hylkäämässä Rivaripihaa, vaan pidämme kahta kotia ainakin siihen asti, kunnes lapset ovat tarpeeksi vanhoja ja vastuullisia liikkumaan itsekseen. Viikonloput ja loma-ajan vietämme talolla, arkipäivät Rivaripihalla. Luulen, että siirrän Rivaripihan rungolliset marjapensaat ja pensasmustikat talolle ja panostan täällä marjoihin, jotka kelpaavat linnuille. Rivaripihaltahan löytyy pihlaja- ja koristeomenapuita. Myös punalehtiruusu on tullut siihen ikään, että se tekee jo kivasti kiulukoita. Vielä olisi kiva saada jokin koristeellinen marjapuu. Olen miettinyt marjapihlajaa, pylväspihlajaa, jossa on keltaiset marjat tai lumimarjaa, joka tekee vaaleanpunaisia marjoja.
Vuonna 2021 huomioni siis hajoaa kahden eri puutarhan hoitoon. Olen kuitenkin päättänyt, että talolla en vielä tee mitään dramaattista, vaan haluan rauhassa katsoa, mitä kasveja vanhalta pihalta nousee, miten valo pihalla kulkee ja taittuu ja millaista tuhoa peurat ja jänikset tontilla tekevät. Rivaripihalla tutkailen, mitä tälle pihalle sopimattomia kasveja voisin siirtää talolle ja merkkailen muistiin paikkoja, johon voisin istuttaa ikivihreitä pensaita tai havuja, narsisseja ja kurjenpolvia.
Mitä uusi vuosi tietää sinun puutarhassasi?
Rivaripiha 