Kevään merkkejä Rivaripihalla

Jokusella asteella lämmenneet päivät ja aurinko ovat saaneet Rivaripihalla ihmeitä aikaan. Nurmen, karikkeen ja sammaleen seasta pilkottaa vaikka mitä piippoja.

Galanthus nivalis Flore pleno

Ostin viime keväänä kerrattukukkaisen puistolumikellon (Galanthus nivalis ’Flore pleno’) sipuleita ”vihreänä”, eli suoraan kukinnan jälkeen. Tökkäsin ne heti ostopäivänä paraatipenkkiin muhevan maan syliin. Näyttäisi siltä, että lumikellot nousevat terhakkaina jopa jään läpi. Mielenkiinnolla odottelen tämän lajikkeen kukkimista.

Galanthus nivalis

Täysin metsän pohjalle istuttamani puistolumikellot alkavat myös nousta karikkeen seasta. Toivon kovasti, että nämä innostuisivat leviämään puutarhassa.

tulppaanit

Maasta nousee myös jotain kookkaampaa. Mitäköhän nämä lienevät? Tähän paikkaan istuttaneeni kirjopikarililjan (Fritillaria meleagris) sipuleita, mutta nämä piipot ovat huomattavasti kookkaampia kuin kirjopikarililjan piipot. Onkohan minulla mennyt sipulit syksyllä sekaisin ja olenkin epähuomiossa nakellut tähän tulppuja? Kevät näyttää.

Omphalodes verna

Terassipenkistä nousee kevätkaihonkukkaa (Omphalodes verna). Olen iloinen, että tämä kevätkukkija viihtyy meillä, sillä sen herttamaiset lehdet ovat todella kauniit koko kasvukauden. Yritin viime vuonna lisätä kevätkaihonkukkaa rönsyistä. Kohta pitäisi selvitä, oliko lisäysyritys onnistunut.

pioni

Ja niitä pioninpiippoja pukkaa ihan urakalla. Vedin viime kesänä pionipenkin nurmettomaksi, mutta niin vain siellä kasvaa jotain pitkää kortta. Miten ihmeessä tämän saisi pelkälle mullokselle? Viime vuonna piippoja oli yhteensä 25, mutta nuppuja avautui vain neljä. Katselen vielä tämän kesän, miten pionit natsaavat puutarhan tunnelmaan. Jos fiilikset jatkuvat viime vuotisissa merkeissä, lahjon lähipiiriä juurakoilla ja keksin jotain metsäistä pihamme korkeimmalle kohdalla.

 

 

 

 

Mainokset

Rivaripihan peruskasvit

Täällä Rivaripihalla on joukko peruskasveja, joiden ehdoilla rakennan puutarhaani. Koko puutarha-alueen kulmakivi on mustikka (Vaccinium myrtillus), joka hallitsee reilu puolta koko puutarhan pinta-alasta.

mustikat.jpg

Mustikka tuo väriä puutarhaan myös korskeimman kasvukauden ulkopuolella. Jopa lehdettömät varvut ovat kovin koristeellisia.

pihlaja.jpg

Toinen hallitseva elementti puutarhassa on pihlaja (Sorbus aucuparia). Rivaripihalla on kaksi suurta pihlajaa ja niiden lisäksi lukuisia pihlajan piiskataimia, joista osa jätetään kasvamaan ja osa annetaan niitä haluaville. Pihlaja on ihana puu koristeellisine lehdistöineen, vaaleine kukkineen ja syksyn punaisine marjoineen. Lisäksi loppusyksyllä maahan putoavat lehdet ovat mielestäni kaunista katetta puiden alle rakennetuille sipulikasvi- ja perennapenkeille.

lemmikit2

Puistolemmikit (Myosotis sylvatica) ovat perennapenkeissä loistavia kasvikavereita esimerkiksi tulppaaneille, liljoille ja pioneille.

lemmikit

Lemmikkejä löytyykin Rivaripihalta useissa eri sävyissä. Valkoinen lajike tulee kukkaan huomattavasti myöhemmin kuin sisarensa pinkki ja veljensä sininen.

lemmikit3

Lemmikkien ohella myös kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) on Rivaripihan vakiokalustoa.

kevätkaihonkukka2.jpg

Hyödynnän kevätkaihonkukkaa erityisesti kevään varhaisia sipulikukkia sisältävissä penkeissä, jolloin voin haroa lakastuvia sipulikukkien lehtiä kevätkaihonkukan tuuheiden, herttamaisten lehtien alle piiloon.

pikkutalvio.jpg

Viimeisimpänä vaan ei vähäisempänä pikkutalvio (Vinca minor), jonka kaunis ’Atropurpurea’-lajike suikertaa mustikanvarpujen, vuokkojen ja villivattujen välissä. Näiden peruskasvien varaan suunnittelen puutarhani tunnelmia ja henkeä.

Olisikin kiva kuulla ja nähdä, mitkä ovat sinun puutarhasi peruskasveja!

Rivaripihan voimavärit

Pitkän talven jälkeen sitä kaipaa VÄRIÄ! Instagram-tiliäni selaillessa ei liene epäselvää, mitä sävyä Rivaripihalla tunnustetaan. Violetit, liilat, fuksiat, vaaleanpunaiset; siis kylmät sinipunaiset sävyt miellyttävät kovasti silmääni.

palloesikko.jpg

Blogissa jo aikaisemmin vieraillut fuksianpunainen palloesikko (Primula denticulata ’Rubra’) on viimeinkin saavuttanut liki täyden loistonsa. Palloesikon leikkisä ulkomuoto ja vieno tuoksu kuiskivat kulman takana olevan kesän läheisyydestä. Nämä kun saisi viihtymään terassipenkissä!

 

mesimarja.jpg

Myös mesimarja (Rubus arcticus) on aloittanut kukintansa – voimavärillä, kuinkas muuten. Mesimarjan toivoisin leviävän laajemmaksi kasvustoksi pihan perälle, jolloin unelmani napostelupuutarhasta olisi taas askeleen lähempänä.

 

kevätkaihonkukka.jpg

Rivaripihalta löytyy useammastakin kohtaa kevätkaihonkukkaa (Omphalodes verna), joka saisi kernaasti levitä laajemmallekin. Kevätkaihonkukka on siitä kiitollinen kevätkukkija, että se ei juuri puutarhurin perään huhuile, vaan vuodesta toiseen nousee uskollisesti ilahduttamaan talven nuuduttamia. Sen lehdistö muuten säilyy kauniina pitkälle syksyyn.

 

sinivuokot5.jpg

Ja ne ihanat sinivuokot (Hepatica nobilis)! Violettiin taittavat siniset jalokivet ovat kauniita värittäessään rusehtavaa metsänpohjaa.

Mitä väriä sinä suosit puutarhassasi?

 

 

 

Kukkapenkin suunnittelua

Olen viime päivät istunut jälkikasvuni mielestä ”älyttömän kauan” terassilla ja tuijotellut sen vieressä olevaa kukkapenkkiä, jota kutsun terassipenkiksi. Penkki on aikas iso ja koska sitä reunustaa naapurin tonttia vasten suurehko kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus), on sen takareunaan aika mahdoton ulottua. Haaveilen penkistä, jossa keväällä hehkuisivat sipulikukat ja johon kesän myötä kasvaa tuoreeseen kangasmetsään hyvin sointuvia perennoja.

kevättähti_rosea.jpg

Penkissä on tällä hetkellä sikin sokin krookusta, kevättähteä, hyasintteja ja idänsinililjaa. Lisäksi penkistä puskee piippoja, joiden oletan olevan jonkin sortin narsisseja. Muistaakseni nakkelin penkkiin yhden läntin helmihyasintteja, mutta näitä en ole vielä tunnistanut.

scilla.jpg

Penkin perusajatuksena olisi, että siinä saa olla väriä, mutta ns. eksoottisen näköisiä kasveja haluaisin tällä metsäisellä pihallamme karttaa. Lisäksi tykkäisin kovasti, jos penkki ei näin kevätaikaan olisi mulloksella, vaan siinä kasvaisi mahdollisesti jotain ikivihreää maanpeitekasvia. Tontilta suikertaa jonkin verran pikkutalviota (Vinca minor ’Atropurpurea’), jota ajattelin yrittää lisätä myös terassipenkkiin.

väriloistoa.jpg

Sellaista pohdiskelin, että alkusyksystä kuopsuttelen penkin krookukset toisaalle, mutta nuo muut pikkusipulit saisivat jäädä, mitä nyt ehkä uudelleenryhmittelen ne narskut ja hyasintit. Mutta mitä perennaksi? Terassipenkki on siitä haasteellinen, että kiiltotuhkapensas varjostaa noin puolta penkistä kesällä, mutta sen etuala saattaa hyvänä kesänä olla jopa paahteinen.

sinivaleunikko.jpg

Tällä hetkellä penkin perukoilla kasvaa muutama sinivuokkovauva ja niille suon kasvurauhan. Lähes lumettoman pakkasjakson selätti havusuojan alla myös sinivaleunikko (Meconopsis betonicifolia). En todellakaan tohdi tonkia sitä toisaalle, sillä se on ihan kohtalaisessa kasvussa. Joten mitäs perennaa näille kaveriksi?

Penkissä saattaisi viihtyä särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis), jonka vaaleanpunaisesta muodosta pidän kovasti. Lisäksi olin ajatellut penkin varjoisiin kohtiin esimerkiksi kotkansiipeä (Matteuccia struthiopteris) tai jotain muuta saniaista, joka varmaankin näyttäisi kauniilta särkyneensydämen kanssa. Saniaisia muuten löytyy tältä tontilta ihan luonnostaankin, mutta ovat sellaisia varsin matalakasvuisia.

Särkyneensydämen alla saattaisi joku sinikukkainen perenna näyttää todella kivalta. Kevätkaihonkukkaa (Omphalodes verna) pihalta löytyy, samoin jonkun sortin lemmikkiä. Kurjenpolvesta kait löytyy jokin sinikukkainen muoto?

pupu.jpg

Laittakaas te viisaammat hieman ehdotuksia penkin perennoiksi! Penkkiä ympäröivä maasto on tosiaan tuollaista, kuin yllä olevasta kuvasta näkyy. Mustikkaa, pikkutalviota sekä valkokukkaista syreeniä on ihan liki, kauempana siintää naapurin iso kuusi ja meidän pihan suuri mänty hallitsee näkymiä erityisesti terassilla istuskellessa.