Monesti täällä blogimaailmassa näkee ja kuulee onnistumisista ja täydellisistä yhdistelmistä. Minä puolestani ajattelin valottaa muutamia virhehankintojani, jotka ovat opettaneet kantapään kautta, mikä metsäiselle pihalleni sopii ja mikä ei. Jostakin luin, että erityisesti pienen pihan puutarhurille tärkeämpää olisi hahmottaa, mistä kannattaa luopua ja mikä jättää hankkimatta kuin se, mitä kasveja mihinkin ostetaan. Minulla kun ei ole aikaisempaa kokemusta puutarhuroinnista, niin virhehankinnoilta en ole pystynyt välttymään.
Yksi harmittavimmista virheostoksista ovat daaliat. Niin ihania kuin ne ovatkin, daaliat eivät minun puutarhaani sovi muutamasta syystä. Suurin syy piilee puutarhurissa. En halua puutarhaani kasveja, jotka vaativat joka syksyistä ylöskaivamista ja talvettamista. Yritin daalioiden mukuloiden talvettamista kylmäkellarissamme, mutta mukulat homehtuivat ilmeisesti liian kosteissa oloissa.
Toisekseen daaliat ovat silmääni liian ”puutarhamaisia” kasveja, jotka eivät mielestäni kaikessa koreudessaan istu mustikanvarpujen, saniaisten, metsävadelmien ja humuksen joukkoon.
Daalioita saattaa löytyä myös vaatimattomamman oloisia yksilöitä, mutta minun valintani ovat olleet kaikkea muuta kuin huomiota herättämättömiä. Daalioiden lisäksi samat ongelmat kohtasin miekkaliljojen kanssa, joita istutin useita kymmeniä ensimmäisen puutarhakesäni aikana. Pistetään kokemattomuuden piikkiin.
Virhesiirroksi luen myös krassien kasvatuksen. Haaveissani oli, että krassit köynnöstelisivät pihlajapenkkiäni koristavaa lyhtyä pitkin, mutta joku ötö teki jatkuvasti selvää krassin lehdistä. Reikäisyyden lisäksi lehdet kellastuivat, enkä keksinyt, missä vika loppupeleissä voisi olla. Ja ne kukat, niiden piti olla purppuraisia, mutta kirkkaanpunaista ja oranssia siitä siemenpussista sikisi. Viime viikolla menetin lopullisesti hermot tähän kasviin ja annoin kompostin lahottajille lisää töitä.
Virhesiirtona pidän myös näiden kaunokaisten istuttamista ruukusta maahan. Ruukussa kaunokaiset toimivat tosi kivasti tummansinisten lemmikkien rinnalla, mutta multavassa maassa nämä ovat kasvaneet holtittomiksi hujopeiksi. Haluaisin tuohon pienelle nurmitilkulle sinne tänne päivänkakkaramaista kaunokaisen muotoa, mutta en ole mistään löytänyt niiden siemeniä. Vinkkejä otetaan vastaan!
Pionien kanssa vielä arvon. Vaikka mielestäni pionien kukat ovat erityisesti nuppuvaiheessa ihaninta ikinä, en ole varma, sopivatko ne tämän pihan tunnelmaan.
Ajattelin, että katson vielä ensi kesän tilannetta, kun puutarhan rakenteet ovat silloin pengerrystä ja pikkumökkiä myöten kasassa. Ehkäpä pengerrys jakaa tilan silloin niin selkeästi, ettei pionipenkki nurmialueen keskipisteenä enää haittaa.
Entäpä te rakkaat lukijat, millaisia virhehankintoja tai -siirtoja te olette tehneet?
Rivaripiha 
Kyllä niitä virhehankintoja on tullut vuosien mittaan tehdyksi. Eikä se ole mikään ihme kun ei ole mitään alan koulutusta. Esim nauhuksia tuli hankituksi ihan liian pieneen paikkaan. Mutta ei se mitään haitaa, virheet voi korjata! Itse pidän kovasti daalioista. Mukavaa elokuun jatkoa!
TykkääTykkää
Kiitos Anneli! Minäkin kyllä pidän kovasti daalioista, mutta kun kokonaisuudesta ne jotenkin hyppäävät liikaa silmille. Ehkäpä ensi vuonna kokeilen ruukkudaalioita tuonne etupihalle sisäänkäyntiä koristamaan. Ja olet oikeassa, virheistä oppii ja niitä voi korjata! Noille lopuille daalian mukuloille taidan peräänkuuluttaa ottajia ensimmäisten hallojen tultua. Kukoistakoot jonkun muun puutarhassa entistä voimallisemmin. :)
TykkääTykkää
Taatusti jokaisella on virhehankintoja, mutta isossa puutarhassa ne voi hukuttaa jonnekin. Pienesdä puutarhassa on oltava tarkempi. Minä tykkään daalioista ja istutan niitä ruukkuihin, jolloin ylös kaivaminen on helpompaa. Haluaisin kuitenkin matalia lajikkeita, sillä kaatuilevien kasvien tukeminen on ärsyttävää, eivätkä ne tuettuina välttämättä ole kovin luonnollisen näköisiä.
Minusta on hienoa tunnustaa, ettei omaan pihaan kaikki sovi ja toimia sen mukaan. Itse tuppaan innostumaan muiden joukossa ja jälkikäteen harmittelen lyhytnäköisyyttäni.
Ihailin edellisen postauksesi kärhöjä. Ne sopivat metsäpuutarhaan erinomaisesti. Luontaisilla asuinsijoillaankin ne kasvavat puiden ja pensaiden oksilla.
TykkääTykkää
Toinen innostuja täällä! Ja olet oikeassa, isommassa puutarhassa on enemmän pelivaraa, joten mahdolliset virheostokset voivat jossakin toisessa paikassa toisten kasvien seurassa osoittautuakin nappiostoksiksi. Ihailen kovasti suuria puutarhoja ja sellaisesta itsekin välillä haaveilen, mutta mietin myös, onko luonteeni parhain mahdollinen suurille istutusalueille. Olen aika kärsimätön ja pedantti ja haluaisin saada ”valmista” mahdollisimman nopeasti. Nyt olen harjoitellut kärsivällisyyden lisäämista ostamalla valmiiden taimien sijaan siemeniä. ;)
TykkääTykkää
Paluuviite: Pikkuiset kynttilälyhdyt | Rivaripiha
Paluuviite: Kevään merkkejä Rivaripihalla | Rivaripiha