Hoitamatta helppo

Tiedättehän ne lupaukset silittämättä siististä vaatteesta? No, minä olen puutarha-asioissa vähän siihen suuntaan kallellaan. Notta hoitamatta helppoa puutarhaa olen hissukseen rakentelemassa. Tykkään kovasti puutarhahommista, ei siinä, mutta suunnitelmissa on lähes luonnonmukainen pikkupuutarha, jossa puutarhaihminen vain lisää tarvittavat lannoitteet kasvun tukemiseksi, kastelee äärimmäisen kuivilla jaksoilla ja korjaa välistä pieniä kimppuja maljakkoihin.

lehtovuokko.jpg

 

Näistä syistä olen yrittänyt löytää puutarhaan kasveja, jotka pitävät hieman humuspitoisesta maasta, leviävät mielellään ja kaipaavat mahdollisimman vähän puutarhaihmisen sekaantumista asiaintiloihin.

arovuokko.jpg

Vuokot ovat todella yllättäneet minut pitkäikäisyydellään. Esimerkiksi arovuokot (Anemone sylvestris), lehtovuokot (Anemone leveillei) ja amerikanvuokot (Anemone multifida) hämmästyttivät pitkällä kukinnallaan.

amerikanvuokko.jpg

Puutarhastani löytyy myös sini- (Hepatica nobilis), valko- (Anemone nemorosa) ja hämyvuokkoa (Anemone nemorosa ´Robinsoniana´) sekä syysvuokkoja (Anemone hupehensis).

Blogiani lukeville ei liene yllätys, että suorastaan palvon orvokkeja. Ne saavatkin varsin vapaasti siementää ja lisääntyä puutarhassa. Myös akileijoja saa tulla mielin määrin lisää.

alppiakileija2.jpg

akileija2.jpg

Samoin kaikenlaiset kellokukat ja kurjenpolvet saavat tulla Rivaripihalle viihtymään.

harakankello2.jpg

kurjenpolvi.jpg

Maanpeitekasveissa luotan pikkutalvioon (Vinca minor), rönsyakankaaliin (Ajuga reptans) ja maahumalaan (Glechoma hederacea), pensasosastolla taas syreeneihin, piskuiseen nietospensaaseen (Deutzia x ’Yuki Cherry Blossom’) ja kiiltotuhkapensaaseen (Cotoneaster lucidus).

Luulen, että tulen toki harrastamaan ruukkuistutuksia ja jokusia kesäkukkia, mutta olisi kiva, mikäli kevään sipulikukilla ja jokusilla luottohankinnoilla saisin puutarhan, joka periaatteessa kapsahtaisi silittämättä siisti -kategoriaan, mikään kasvikeräilijä kun en ole.

Entä te muut: hoitamatta helppo vai suo, kuokka ja jussi?

4 kommenttia artikkeliin ”Hoitamatta helppo

  1. Haluaisin kovasti olla Jussi, mutta totuus on, että multa olis jääny suo raivaamatta ja talo rakentamatta. Oma mökkipihan on siitä kiva, että se on hoitamatta helppo (kiitos edellisen omistajan, joka ei juuri jusseillu), mutta jussikohtauksen iskiessä voin laittaa kaiken energian yhteen kohteeseen, kuten pionin esiinkaivamiseen rantapuskasta (tulossa blogiin) tai marjapensaiden elvytykseen (suunnittelen sitä vasta). Kiitos muuten, että nimeät kuviesi kukkaset!

    Tykkää

    • Tunnistan tuon mentaliteetin, että energiat keskitetään yhteen kohteeseen, itsekin pruukaan tehdä niin. Syksyn energiat laitan sipulikukkien istutukseen, niitä tilaamme satakaupalla Hollannista äitini kanssa.

      Tykkää

  2. Taitaa meikäläisen hommat mennä siihen ”Suo, kuokka ja Jussi” -osastoon. Tykkään touhuta puutarhassa ja päässä risteilee jatkuvasti ideoita, joita on kiva toteuttaa. Puutarhahommissa on se mukava asia, että jokainen saa tehdä omastaan juuri sellaista kuin haluaa. Kaikille suuntauksille on paikkansa, eikä ainutta oikeaa ole.
    Laitoin sinulle haasteen. Käy nappaamassa, kunhan ehdit ja jaksat: https://rikkaruohoelamaa.blogspot.fi/2016/07/tunnustus-ja-haaste-pitkasta-aikaa_31.html

    Tykkää

    • Sinulla onkin ihana puutarha, jossa näkyvät ahkerointisi jäljet! Minäkin tykkään touhuta puutarhassa, mutta piskuisessa pihassa ei loppuviimein ole niin paljon laitettavaa. Kiitos haasteesta, käyn nappaamassa!

      Tykkää

Jätä kommentti