Kukkiiko tarhakylmänkukka tänä vuonna?

Nyt on jännät paikat! Hoksasin tänään, että tarhakylmänkukka (Pulsatilla vulgaris) on puskenut ainakin neljä alkua ylös kallionkielekkeelle rakentamastani pikkupenkistä. Viime vuonna huokailin saman ilmiön edessä, mutta suureksi harmikseni tuolloin nousseista aluista vain yksi selvisi syksyyn asti ja sekään kasvi ei kukkinut; lehteä vain pukkasi. Kun kaivoin viime vuotiset kuvat muistia virkistämään, huomasin, että aluthan ovat tänä vuonna aivan toisenlaisen näköiset. Olisikohan tarhakylmänkukka viimeinkin kukkimassa?!

tarhakylmänkukka4SONY DSC

Kun kuvia vertailee, niin tuo ylempi vuodelta 2016 on selvästi lehteä pukkaava pikkutaimi. Alemmassa, eli tämän vuoden kuvassa, puolestaan avautuvasta versosta pukkaa tuollainen krookuksen kukka-aihetta muistuttava luoti. Odottavan aika on tunnetusti pitkä, mutta olisipa todella hauskaa, mikäli nämä tänä keväänä innostuisivat kukkimaan!

Mainokset

Kevätkylvöjä: Orvokkeja ruukkuihin

SONY DSC

Ihailin näitä pikkukukkaisia sarviorvokkeja (Viola cornuta) jo viime vuonna. Orvokit ovat kestävyydessään, leviämisessään ja värivalikoimissaan ehdottomasti kukkarakkauksieni kärkikahinoissa mukana. Näissä Sorbeteissa minua viehättää erityisesti viileä värimaailma. Nyt olin ajoissa liikkeessä ja tilasin Sorbetit Exotic Gardenilta. Ja eikun multiin.

SONY DSC

Sorbettien siemenet itivät hieman hitaammin kuin omasta puutarhasta kerättyjen sarvi- ja tarhaorvokkien siemenet, mutta hiljaa hyvä tulee. Nyt neljästä purkista kurottelee kohti valoa terhakoita orvokintaimia, joiden toivon päätyvän ruukkuistutusten helmiksi.

Mitä tarkoittaa F1 siemenissä?

Ostamissani siemenpussukoissa oli merkintä F1, eli Sorbettien siemenet ovat hybridisiemeniä. Tämä käsittääkseni tarkoittaa sitä, että F1 koodilla varustetuista siemenistä kasvatettujen kasvien jälkeläisistä ei välttämättä kasva emokasvinsa kaltaisia yksilöitä. F1-hybridien jälkeläisissä siis tietyt ominaisuudet rapautuvat, sitä enemmän mitä useampia jälkeläisiä kasvatetaan. Jos (ja kun) kerään aikanaan omista Sorbeteistani siemeniä talteen, saattaa kylvöjen tuotoksina syntyäkin täysin toisen värisiä sarviorvokkeja. Mutta ainakin tulevana kesänä saan nauttia vadelmanpunaisista ja tummanvioleteista pikkuorvokeista.

 

Krookuksia näkyvissä

DSC03912.jpg

Kun kevätaurinko lämmittää pihan pälvipaikkoja, ihmeitä alkaa tapahtua. Parin aurinkoisemman päivän seurauksena bongasin aamuisella puutarhakierroksellani piskuisia krookuksen alkuja. Tässä kohtaa oli alkujaan suurikukkaista violettia kevätsahramia (Crocus vernus ’Flower record’), ja täydensin kukkaloistoa lähikaupasta löytyneellä pienikukkaisemmalla krookussekoituksella. Jännittävää nähdä, millaista väritykitystä näistä joidenkin viikkojen kulutta aukeaa, mikäli saamme nauttia aurinkoisista päivistä.

SONY DSC

On jotenkin hellyttävää, miten nuo krookuksenalut puskevat läpi lumen ja nurmimättäiden. Kevään kasvuvoima on kerrassaan hämmästyttävää!

Ensimmäiset lumikellot Rivaripihalla

SONY DSC

Miten mahtavaa onkaan päästä tekemään ihka oikea puutarhapostaus! Edellisestä onkin aikaa jo jokunen kuukausi. Bongasin tänään puutarhasta, sakokaivojen vierestä tämän vuoden ensimmäiset puistolumikellot (Galanthus nivalis). Viime vuonna ensimmäinen osui silmiini 16.3., eli tänä vuonna mennään himppasen rivakammassa tahdissa kevättä kohti, jos kellotus alkaa puistolumikellojen ylösnousemuksesta.

SONY DSC

Puistolumikelloja vaikuttaisi nousevan tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna, jolloin nurmella oli monia kukkimattomia pikkutaimia. En muistaakseni haudannut tähän sakokaivojen läheisyyteen Eurobulbista ostamiani tähtilumikelloja (Galanthus elwesii) lainkaan, vaan laitoin ne multiin tuonne pihan metsäisemmälle osiolle leviämisen toivossa.

SONY DSC

Ihanaan aikaan olemme hiljaksiin siirtymässä, vaikka parhaillaan ulkona roimii räntää ihan kunnolla. Ja nyt kun puutarhassakin alkaa jälleen tapahtua, herää Rivaripihakin talvihorroksestaan.

Talven selän taittumista odotellessa

Tänään on Matinpäivä. Viime vuonnakin odottelin kärsimättömänä kevään saapumista ja manasin, kun talven selkä ei ota taittuakseen. Näyttää olevan samat tuntemukset näin vuosi myöhemmin.

dsc07408-1

Meillä on pari päivää pyryttänyt ihan kunnolla. Puutarhan pälvipaikat ovat saaneet päälleen liki 20 senttiä tuoretta lunta. Olen yrittänyt ottaa pyrytyksen positiivisesti ja hautasin jokusia purkkeja kylmäkäsittelyä vaativia perennansiemeniä lumen alle inspiroiduttuani Katin 100% outdoor -blogissa olleesta postauksesta. Sisälle kylvin erilaisia tarhaorvokin (Viola × wittrockiana) siemeniä.

img_0661

Kevään tuntua tuovat myös nämä Prismasta löytämäni kirsikan (Prunus cerasus) oksat. Ne ovat olleet nyt viikon verran vesitölkissä ja tänään bongasin niistä nuppuja. Kukkivat kirsikanoksat helpottavat kummasti kevään kaipuuta. Saapa nähdä, mennäänkö tänä vuonna samassa tahdissa kuin viime vuonna, jolloin olen maaliskuun puolivälissä mennyt pähkinöiksi krookusten aluista ja pionien piipoista.

Hyvät lukijat: Miten te siivitätte kevään saapumista?

Puutarhayhteisön parhautta

siemenlähetys, siemenvaihto, siemenyllätys, siemenkeräys

Siementervehdys kanssabloggaajalta ilahduttaa!

Voi tätä puutarhayhteisön ihanuutta ja ystävällisyyttä! Ihastelin Marian Koti & Puutarhassa hänen upeita pioniunikoitaan ja kerroin yrittäneeni löytää juuri samaista sävyä, mutta tuloksetta. Suureksi yllätyksekseni Maria otti yhteyttä ja sanoi lähettävänsä minulle siemensatsin omasta puutarhastaan. Menin pähkinöiksi. Olen myös saanut Instagramissa tapaamiltani kuvatuttavuuksilta tervehdyksiä (kiitos @tuulikkipiikkila) ja siemenyllätyksiä (kiitos @karhinkoulun_puutarhuri). Miten paljon tällaiset yllätykset ilahduttavatkaan mieltä!

Mikäli sinä näet joskus blogissani kasveja, joita haluaisit omaan pihaasi, ota rohkeasti yhteyttä rivaripiha (at) gmail.com! Jaan mielelläni puutarhahyvää eteenpäin. :)

Liljat ja päivänkakkarat: Yllättävä yhdistelmä kukkapenkkiin

Sadattelin Rivaripihan Instagramissa kesällä, kun ’Spring Pinkinä’ tilaamani liljat paljastuivatkin paloauton punaisiksi yksilöiksi. Olen järjestään kartellut kaikkea kirkkaanpunaista ja -keltaista puutarhassani, joten virheellinen liljatoimitus luonnollisesti harmitti. Punainen ja keltainen marjoissa, hedelmissä ja sienissä kelpaa mainiosti, mutta kukissa ei. Jännää.

punaiset lilat kukkapenkissä

Punaiset liljat.

 

Pohdin pitkään, mitä ihmettä näille liljoille tekisin ja harkitsin jo niiden poisantamista. Mutta sitten silmiini osui alla olevat kuva Allt on Trädgård -lehdestä, joka sai minut vielä miettimään näiden kyseisten liljojen kohtaloa Rivaripihalla.

Liljat, päivänkakkarat ja kaunopunahatut

Kuva on kehno puhelinräpsy lehden sivusta, mutta antanee osviittaa kukkapenkin yllättävästä yhdistelmästä. Minusta tämä eri sävyisten liljojen (Lilium), päivänkakkaroiden (Leucanthemum) ja kaunopunahattujen (Echinacea purpurea) liitto on kerrassaan hurmaava.

Nyt suunnitelmissani on löytää jokin tummanpunainen lilja täydentämään jo noita olemassa olevia kirkkaanpunaisia yksilöitä. Äidiltäni siirsin viime kesänä tuppaan päivänkakkaroita tuonne pihan perälle valaisemaan kallion kuvetta. Kaunopunahattuja kylvin viime keväänä siemenestä. Jos ne nousevat tänä vuonna, niin laitan ne liljojen ja päivänkakkaroiden kaveriksi uuteen peräpenkkiin.

Millaisia yhdistelmiä sinulla on suunnitteilla?