Viime keväänä Rivaripihalla kasvoi ensimmäisen kerran kurjenmiekkoja. Olin aikaisemmin kuvitellut, että kurjenmiekat selviytyisivät vain kivikkopuutarhamaisissa oloissa, mutta väärässä olin.
Maaliskuulla lumipeitteiden alta puskevat lumikurjenmiekat (Iris histroides ’George’) olivat henkeäsalpaava näky. Huhtikuulla myös kevätkurjenmiekat (Iris reticulata ’Harmony’, ’Alida’ ja ’Pauline’) liittyivät mukaan väri-iloitteluun.
Olen lukenut, että nämä pienikokoiset, varhain keväällä kukkivat kurjenmiekat tarvitsevat erinomaisesti vettä läpäisevän kasvualustan. Ajattelin, että ainoa tapa saada kurjenmiekat kukkiviksi asti olisi istuttaa ne ruukkuihin. Istuttelin niitä kuitenkin sinne tänne pitkin pihaa, niin kukkapenkkeihin kuin metsänpohjaankin, kokeillakseni, menestyvätkö kurjenmiekat lainkaan muissa oloissa. Olin todella hämmästynyt, kun etenkin suoraan humukseen istuttamani kevätkurjenpolvet puskivat huhtikuulla metsänpohjasta pintaan ja kukkivat hienosti useamman viikon.
Kurjenpolvet ruukussa
Myös ruukkuihin istuttamani kevätkurjenpolvet olivat menestys. Erityisen onnistuneeksi istutuskokeiluksi tämän tekee se, että ruukut olivat ulkona koko talven. En suojannut niitä pakkasilta tai kosteudelta, vaan ruukut talvehtivat pihapihlajien alla.
Luulen, että ruukkujen pohjalle rakentamani vaaksan korkuinen salaojitus oli näiden ruukkuistutusten pelastus. Rakensin salaojat männynkävyistä. Erotin salaojituksen multakerroksesta vettä läpäisevällä suodatinkankaalla ja varmistin, että ylimääräisen vesi pääsee norumaan ruukusta esteettä ulos. Käytin ruukuissa myös runsaalla hiekalla notkistamaani puutarhamultaa parantaakseni läpäisevyyttä. Tämän vuoden kurjenmiekkaruukut rakensin samalla tavoin kuin viime vuotiset, mutta nyt käytin hamppukuidulla terästettyä kylvömultaa kasvualustana.
Varhaiset kevätkukkijat
Varhaiset kurjenmiekat monine eri värisävyineen ovat aikaisten kevätkukkijoiden aatelistoa talventähtien (Eranthis hyemalis), lumikellojen (Galanthus) ja krookusten (Crocus) rinnalla. Kunhan sipulit muistaa istuttaa hyvin vettä läpäisevään kasvualustaan, voi aikaisin keväällä kokea todellista värien ja muotojen hurmaa.
Rivaripiha 
Kiva kuulla, että kevätkurjenmiekat viihtyvät! Täytyisi itsekin lisäillä niitä vähän eri puolille puutarhaa kokeilumielessä. Noissa on upeat, jalokivimäisen kirkkaat sävyt. Kuvasi herättivät kyllä ihan mielettömän kaipuun kevääseen…
TykkääTykkää
Täytyy toivoa, että tänäkin keväänä näistä jalokivistä pääsisi nauttimaan. Täällä kevään kanssakaipailija jo laskee päiviä, milloin se kevät mahtaa tulla (45 päivää, sanoo aamukampani).
TykkääTykkää
Kevätkurjenmiekoissa on kyllä säväyttävät värit. Viime keväänä tulin siihen ajatukseen, että mun Katherine Hodkinit olivat lisääntyneet 😊. Syksyllä istutin toiseksi lajiksi Iris historioides ’Georgen’ sipuleita. Jutustasi tajusin, että ne ovat aikaisempia kuin muut. Olin kuvitellut että Katherinet ja Georget kukkisivat yhdessä yhtaikaa, mutta ehkä ei sitten ihan niin onnistukaan.
TykkääTykkää
Luin eräältä englantilaiselta sivustolta, että Iris histroides olisi aikaisempi kuin Iris reticulata. Ainakin täällä Rivaripihalla tämä piti paikkansa. Georget kukkivat pari kolme viikkoa aikaisemmin kuin Alidat ja Harmonyt. Ja tosiaan on hyvinkin mahdollista, että Katherine Hodkinisi olisivat lisääntyneet, sillä ne ovat kaikista kiitollisimpia näistä pikkuisista kurjenmiekoista.
TykkääTykkää