Akileijat Rivaripihalla

DSC08281

Rivaripihan kesä- ja heinäkuu oli yhtä akileijojen juhlaa. Kukkipa alppiakileija ihan syyskuuhun asti. Jos muut perennat eivät oikein jaksaneet iloitella kylmässä ja kosteassa, niin akileijat eivät ilmoista pahastuneet. Paraatipenkissä hurmasivat kilvan kuvassa näkyvät sinivioletti ja suurehkokukkainen alppiakileija (Aquilegia alpina), vaaleanpunainen lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) ’Pink petticoat’ sekä haaleansinilila lehtoakileija ’Tower light blue’.

DSC08119

Paraatipenkin reunassa muutama japaninakileija (Aquilegia flabellata var. pumila ’Alba’) innostui kukkaan asti. Ostin ensimmäisenä puutarhakesänä pari kukkivaa taimea, joista ei toisena vuotena, ankaran talven jälkeen, näkynyt jälkeäkään. Onneksi sentään kukista oli varissut siemeniä penkkiin, jotta lajike onnistui säilymään.

DSC08309

Pihlajapenkkiin olen kylvänyt erilaisia ’Barlow’-lajikkeita. Kuvassa näkyvä on todella intensiivinen ja upea lehtoakileija ’Blue Barlow’.

IMG_2736

Penkistä löytyy myös ’Nora Barlow’ ja ’Black Barlow’. Etsin vielä ’Bordeaux Barlowia’, joka on huikean viininpunainen, ja ’White Barlow’ tietenkin olisi omiaan raikastamaan syvänsävyisten akileijojen kukintaa.

IMG_2652

Näiden jalostettujen akileijalajikkeiden lisäksi pihalla pompsahtelee sieltä täältä lehtoakileijan valkoista ja sinistä maatiaiskantaa. Jotkut eivät pidästä akileijoista siksi, että ne leviävät kovin helposti siemenestä eivätkä välttämättä näytä emokasviensa kaltaisilta. Minua tämä ei haittaa. Päinvastoin, yhtään akileijaa ei riivitä rikkana ylös maasta täällä Rivaripihalla.

Jos sinulla on vinkata kauniita akileijalajikkeita, niin huikkaapa ehdotuksesi kommentteihin. Akileijoihin ihastunut kiittää!

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Akileijat Rivaripihalla

  1. Tykkään kovasti akileijoista ja meillä ne saavat kuljeksia, minkä ne sitten tekevätkin oikein innolla. Noita samoja akileijoja löytyy minunkin pihastani. Joistain paikoista nyhdän pois jo ihan pikkutaimena, sillä isommaksi kasvaessaan akileijan juuret vahvistuvat ja silloin sen poistamiseen tarvitaan lapiota.

    Liked by 1 henkilö

    • Between, käyttäytyvätkö akileijat sinulla perennamaisesti? Siis että kun kasvi on kerran kylväytynyt johonkin, niin siinä se pysyy? Olen huomannut täällä meidän pihalla, että esimerkiksi japaninakileija ja nuo röyhelöiset lehtoakileijat käyttäytyvät kaksivuotisten tavoin. Eli siemenestä muodostuu ensimmäisenä vuonna lehtiruusuke, toisena kukkii ja taantuu pois. Luulin, että akileija olisi yksi ns. varmoista perennoista.

      Tykkää

  2. Täytyy sanoa, että minä en aiemmin ollut innostunut akileijoista. Juhtunee, että perämettällä oli vain ”tavallista” lehtoakileijaa. Rivaripihan kuvista innostuneena ostin Barlow-juurakon ja sain siementä, jotka istutin purkkiin ja purkin kaivoin maan poveen talveksi. Ainakin lehtoakileija nousee joka vuosi samasta kohtaa ja jatkaa kasvuaan. Uusista lajikkeita ei vielä ole tietoa, että kestävätkö talvia tai märkiä syksyjä. Mutta vallan ihania on akileijat Rivaripihalla.

    Tykkää

    • Akileijat ovat orvokkien ja lemmikkien ohella lempikukkiani. En tosin välitä niistä suurikukkaisista ja pitkäkannuksisista lajikkeista niin kovasti kuin esimerkiksi Barlow-tyyppisistä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s